Liian moni suomalainen on työttömänä tai tekee epävarmoissa oloissa pätkä ja sirpaletöitä jopa nollatuntisopimuksilla eikä työ tarjoa heille riittävää toimeentuloa. Riittävät ja ennustettavissa olevat työtunnit ovat heille yhä unelma, SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatovsanoo.

- Toisaalta taas liian moni suomalainen uupuu, kantaa töitä kotiin ja uhraa työlle koko elämänsä oman ja perheensä hyvinvoinnin kustannuksella.  Heillekin kohtuullinen määrä työtä on vain unelma. Se tukisi ihmisen mahdollisuutta hyvään elämään.

- Ihminen ei ole kone. Me tarvitsemme jokainen hieman eri aikoina eri määrän lepoa. Kiireen tuhovoima on moninainen. Se uuvuttaa henkisesti ja fyysisesti. Työelämässä se saattaa viedä mahdollisuudet kehitykseltä, jolla pyritään työn laadun ja tuloksen parantamiseen.

- Ihminen ei ole pelkkää työvoimaa. On kohtuutonta, että nykyajan 0-tuntisopimuksissa ihmiset odottavat keittiön pöydän ääressä kännykän pirahtavan ja kutsuvan työhön. Heidän elämässään epävarmuus raastaa. Nämä työelämän lainsuojattomat pitää saada työelämän perusoikeuksien piiriin.

Sosialidemokraattinen liike on työn ja oikeudenmukaisuuden liike.  

- Meidän on kyettävä omassa politiikassamme valitsemaan välineet, jotka vahvistavat työllisyyttä, poistavat eriarvoisuutta ja oikaisevat karkaamaan päässyttä tulonjakoa.

Sosiaalista pääomaa vaalittava

- Suomen vahvuutena on pidetty vakautta ja yhdessä sopimisen kykyä. Tätä on kadehdittu niin Euroopassa kuin kauempana maailmalla. Pieni kansakunta on pitänyt yhtä. Pitääkö vielä?

- Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan yleensä sosiaalisia verkostoja, normeja ja luottamusta, jolla edistetään verkoston jäsenten eli meidän suomalaisten välistä yhteistyötä, voimavarojen hyödyntämistä ja toimintojen yhteensovittamista.

Filatovin mukaan ajatus perustuu siihen, että ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskunnan suorituskykyyn vaikuttavat luonnonvarat, infrastruktuuri, osaaminen ja yksilöiden väliset sosiaaliset suhteet sekä sosiaaliset instituutiot.  

- Kilpailukykysopimus, pakkolait, poliittinen vastakkainasettelu ja tarkoitushakuiset väärinymmärrykset syövät ihmisten välistä luottamuspääomaa. Samalla ne tulevat haukanneeksi ison palan yhteiskuntamme suorituskyvystä. Hyvinvointimme eväistä.

- Moderni tietoon perustuva yhteiskunta ei voi rakentua kontrollin ja käskytyksen varaan. Uutta syntyy paremmin reilussa luottamuksen ilmapiirissä, Filatov linjaa.

Ammattiyhdistysliike  ja elinkeinoelämän järjestöt neuvottelivat työllisyyttä tukevan työmarkkinaratkaisun.

- Paketissa sovittiin, että työnantajan kontolla olleita maksuja siirretään entistä enemmän palkansaajan kontolle, työaikaa pidennetään ja lomarahoja leikataan.

Monenlaista luottamusta

Paketin arvioidaan parantavan työllisyyttä ja kilpailukykyä. Se on tehokkaampi ja vähemmän ikävä kuin hallituksen esittämä pakkolakipaketti.

- Ikävä paketti silti. Ja sen vaikutukset vaihtelevat toimialasta riippuen.

- Nyt liitot pohtivat tukevatko ratkaisua vai eivät. Uskon, että tavallisen palkansaajan mielessä isoin kysymysmerkki on luottamuksen kohdalla.
Mitä tapahtuu, jos suostumme tähän? Paraneeko työllisyys todella? Keksiikö hallitus uusia pakkolakeja? Mihin hallituksen moottorisaha iskee seuraavaksi?  Mikä on minun oma ja läheisteni tulevaisuus tämän kaiken kaoottisen päätöksenteon keskellä?

- Nyt mitataan monenlaista luottamusta. Sosiaalinen pääoma on ollut se voima, jolla Suomessa on päätöksiä tehty. Itse uskon yhä sopimuksen ja luottamuksen vaalimisen voimaan vaikeissa tilanteissa.

 Menetelmä on joskus jähmeä ja hidas, mutta sen vahvuutena on vakaus ja ennustettavuutta, Filatov muistuttaa.

Vakaassa taloudessa oleellista tulot ja menot

Hallituksen olisi syytä miettiä osa säästöpolitiikastaan täysin uusiksi. Kannattaa muistaa että "euron suutari saattaa tehdä viiden euron vahingon". Sosiaalisen pääoman heikentäminen heikentää yhteiskunnan menestymisen mahdollisuudet. 

- Säästöjen etsiminen on välttämätöntä. Vielä tärkeämpää on katsoa, että säästöt eivät heikennä työllisyyttä ja yhteiskunnan sosiaalista pääomaa. 

- Vakaassa taloudessa oleellista on menot ja tulot. Molemmat. Hallituksella on kyllä tarkka säästölista, mutta missä on tarkka veronkierron ja harmaan talouden suitsimislista? Tai veropohjaa laajentavat esitykset.

- Jos Suomen verorakenne olisi samalla pohjalla omaisuuden, pääomien ja työn verotuksen suhteen kuin EUssa keskimäärin, niin voisimme keventää työn verotusta ja silti meillä olisi yli 5 miljardia verotuloja, enemmän.

Hallituksella on kunnianhimoinen työllisyystavoite.

- Toivon sydämeni pohjasta, että se toteutuu. Kun kehysriihen tiedot tulivat ajattelin, että ennen lehmä lentää, kun hallituksen tavoite toteutuu. 

- Yrittäjyyden puolella on positiivisia avauksia, mutta niiden toteutumiseen on vielä pitkä. Työttömyyden hoidossa lista on surullinen.

Passiivista turvaa muutetaan aktiiviseksi. 

- Ensin ilahduin, että kyseessä on ns. aktiivi-setelimalli ja olenhan itse muutosta vaatinut. Kun malli selvisi, on pakko sanoa, pettymys oli suuri. Lisää resurssia aktiivisiin toimiin ei tule.

Lindströmin pihvi

Filatovin mukaan mallia kehuttiin eduskunnassa Lindströmin pihviksi.

- Pihvi on täynnä sahanpurua. Mallissa on leikkuri, joka siirtää 151 miljoonaa euroa pois nykyisistä palkkatukirahoista. Se ei tuo lisää voimavaroja työllistämiseen. Jo nyt palkkatuettua työtä on leikattu yli 40 prosenttia.

- Työttömyysturvan leikkaukset ja saantiedellytysten kiristykset ovat outoa suhdannepolitiikkaa. Meillä on pula työstä, ei tekijöistä!

- Itse kannatan tiukkaa työn vastaanottamisvelvollisuutta. Kolmen kuukauden ammattisuojan purkaminen on hätävarjelun liioittelua, kun edes te-toimistoon ei hevin pääse kolmessa kuukaudessa. Ei ole ollenkaan harvinaista, että yhdellä virkailijalla on 1000 asiakasta. Taakka on kohtuuton.

Filatov toteaa, että hallitus yrittää paikata työhallinnon resurssipulaa kepittämällä työttömiä.

- Ei se niin toimi. Tehokkaampi työnvälitys tarvitsee riittävät resurssit.

Sosialidemokraatit uskovat yhä hyvinvointivaltioon

Sosialidemokratia historiallisena aatteena nousi vastustamaan epätasa-arvoa ja turvattomuutta.

- Se muutti maailman, mutta työ on vielä kesken. Parempi huominen tarvitsee yhä tekijänsä.  On muistettava, että oikeudenmukaisempi maailma ei synny itsestään.

Filatov sanoo, että tavoitteena tulee olla avoin ja vapaa yhteiskunta, jossa ihmiset huolehtivat toisistaan.

- Yhteisö, jossa pelko ja ahdistus ei hallitse ja aja ihmisiä vastakkain.  

- Kun ihmisille annetaan vapautta ja mahdollisuuksia, syntyy parempaa kuin pelolla ja pakolla. 

- Pelko tekee ihmiset heikoksi. Pelokkaat ihmiset etsivät turvaa toisten alistamisesta ja vahvojen johtajien seuraamisesta.

Filatov muistuttaa, että pelko ottaa meiltä yksilöllisyytemme.

- Piilottaa lauman taakse. Meidän on noustava  pelkojemme yläpuolelle, olemaan parempia ihmisinä ja torjumaan omat ennakkoluulomme ja epävarmuutemme.

- Politiikan tehtävä on korjata maailma oikeudenmukaisemmiksi. Asettaa markkinoille selvät reunaehdot. Vapaus vaatii rinnalleen vastuuta. Olipa kyse talouden markkinoista tai yksilön toiminnasta.

- Säännelty markkinatalous tuottaa tehokkaasti resursseja yhteiskunnalle. Politiikan tehtävä on huolehtia siitä, että resurssit käytetään viisaasti maapallon kestävyyttä kunnioittaen ja yksilöiden tasa-arvoa rakentaen."